keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Buddhalaistet vainotutkin ymmärtävät Seppo Lehtoa. Koska oma kansa, oikeuslaitos ja kirkko?

Buddhalaistet vainotutkin ymmärtävät Seppo Lehtoa. Koska oma kansa, oikeuslaitos ja kirkko?

http://myanmartruthers.blogspot.com/2010/05/seppo-lehto-draws-muhammad-caricature.html

Koko maailma piirtää Muhammedin 20.5.2010 päivä lähestyy.

Osallistukaa reippaasti ilmaisu- ja sananvapauden puolustamiseen. Päämääränä kumota se ne lait mitkä eivät nauti yleistä arvostusta ei edes EU:ssa ja Euroopan unionin lakimiesten ajatuksissa!


http://blasphemy.ie/2009/05/30/european-lawyers-oppose-blasphemy-laws/


Odotamme Tampereen poliisijohdon, käräjäoikeuden tuomarien, syyttäjien, Turun hovioikeuden, Korkeimman oikeuden ja valtionsyyttäjäviraston edustajien sekä Hämeenanttila pellen osallistuvan myös ko. maailmanlaajuiseen islamistien vastaiseen vittuiluun. Vai eikö riitä rahkeet kuin suomalaisten syyllistämiseen saatanan luteemme?
Ennakkoasenteenne on tiedossa: Potki suomalaista, suosi piip-tahoja:

http://esitutkintapoytakirja.blogspot.com

Ryssäläisen KGB-taustaisen demlamafian ja demlajuristien oikeusmurhan olkinukke

Muhammed caricaturist = Muhammed pilakuvien tekijä Seppo Lehto

2 vuotta 4 kk ehdotonta vankeutta islamisteille piruilusta ja kommaritaustaisille vittuilusta + paljosta muusta mikä on laitettu nimiini että saadaan pois netistä

------------------------------------------------------

Rakkaat suomalaiset oikeusmurhaltani silmänsä sulkeneet vierauden ja toiseuden palvojat:

Sananvapausrikollinen vai syytön kysymyksiä on syytä esittää:

http://sananvapausrikollinen-vai-syyton.blogspot.com/


Vaatikaamme tätä tuomionpurkua, mikäli sielumme on vapaa ryssäläisyydestä ja leninismistalinismista, sekä kansandemokraattisesta stasihapatuksesta ja islamistien nurinkurisesta palvonnasta ja mielistelystä:


http://tuomionpurku.blogspot.com/


------------------------------------------------------------------

maanantai 18. tammikuuta 2010

Seppo Lehto on joutunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa oikeusmurhan uhriksi useasti puolueellisina tulkintoina ja tuomioina

Maahanmuutto- ja islamkriitikko, kansantaiteilija, videotaiteilija Seppo Lehto on joutunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa oikeusmurhan uhriksi useasti puolueellisina tulkintoina ja tuomioina

Tampereen käräjäoikeudessa 2008 ja Turun hovioikeudessa tuntui painavat muut syyt kuin itse viralliset asianomistajat. Paljon oli esillä presidentti Tarja Halonen ja hänen loukkaamisensa.
http://eit-valitus.blogspot.com kohdassa asiasta lisää ihmisoikeussopimusten valossa. Samoin pääministeri Matti Vanhasen rooli syytteessä ja painostamassa jäi vähälle huomiolle. Todistettavasti Matti Vanhanen antoi tv-haastattelun missä antoi asialle huomionsa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artikla sanoo: Rikosoikeudellisilla normeilta vaaditaan ennustettavuuden takaavaa yksityiskohtaisuutta ja täsmällisyyttä. (Pellonpää s. 438)
- Sitä ei ole tuomiossani huomioitu mitenkään.

Yhdenvertaisuus uupui totaalisesti: Mm. 2006 jätettiin suomen sisu syyttämättä Muhammed pilakuvista. Liki samoista pilakuvista minulle syyte ja tuomio, vaikka ko. kuvat ovat edelleen nähtävissä googlettamalla mistä päin maailmaa vaan, ilman että minulla olisi osaa tai arpaa.

EIT 8.3 Vapauteni riisto väärin perustein asetulla tuomiolla rikkoo myös perhe-elämän suojaani, joka sekin on jo kärsinyt sillä jouduin turvakiellon kautta hakemaan perhekunnalleni suojaa muslimien tappouhkailuja vastaan ymv.

EIT 9 artikla Ajatuksen-, omatunnon ja uskonnonvapaus

Valtion 9 artiklan velvollisuuksiin kuuluu se ettei viranomaiset toimi puolueellisesti uskontokuntien välisissä kiistoissa. Oikeuskäytännössä on esimerkkejä, joissa asettuminen toisen osapuolen puolelle on myötävaikuttanut loukkauksen toteamiseen.

Minun tapauksessani Suomen viranomaiset ovat valinneet vastoin todistajia RL:n vastaisen suojelun kohteeksi minulle tappouhkailuja ladelleen norsunluurannikkolaisen ymv:aa, sekä tunnetun häntäheikki pedofiiliprofeetta muhammedin kyseenalaisen kuujumalan palvonnan, väittäen että olen Turun hovioikeuden tuomion mukaan "yhteiskunnalle vaarallinen" - Käsittämätöntä puolueellisuutta jos mikä?

10 artikla sananvapaus: Ei kai sananvapaus tarkoita sitä että minun pitäisi olla hiljaa minulle masinoiduista vääristä ja perättömistä lausumista ja vaieta kun syyttäjät ja tuomarit katsovat asioita pigmenttivärinöiden mukaan?

EIT:n ratkaisujen mukaan "Metelöinti ja torven toitottaminen merkitsivät artiklan suojaamaa mielipiteen ilmaisemista" - Minä käytin ja käytän torven sijasta blogia, videota ja kirjoituksia saadakseni perusoikeuteni takaisin. Kertokaa parempi tapa?
( Pellonpää s. 483 )

Suhteellisuusperiaatteen vastainen ankaruus voi kuitenkin olla vastoin 10 artiklaa ( Pellonpää s. 484 ) - Kyse mm suhteettomista vahingonkorvauksista.

Vapauteen ja vastuuseen kuuluu myös perusoikeuksien takaaminen maan alkuperäväestölle niin esitutkinnassa, syyteharkinnoissa kuin tuomioissa?

Mielestäni olen joutunut xenofiilisten ja rasististen tulkintojen uhriksi omassa maassani.

--------------------
Mikä osa tuomiosta tuli uskonrauhan rikkomisesta ja mikä kunnianloukkauksesta?

Tämä erittelemättömyys on vastoin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteita, joten sinun kannattaa vedota myös kohtaan 6, "Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin".

EIT on antanut myös pyyhkeitä ja tuomionpurku mahdollistunut mm. Kari Uoti-tapauksessa:

1) http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2009/10/176-kko-purki-oman-tuomionsa-kari-uotin.html

2) http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=434

3) http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2009/10/978619

KKO tunnusti virheensä ja purki Uotin tuomion

Julkaistu 20.10.2009 09:38 (päivitetty 10:48)


"
Korkein oikeus on tunnustanut tehneensä viime keväänä 2009 väärän päätöksen. KKO purki oikeustieteen tohtori Kari Uotin väärin perustein saaman vankeustuomion. Jutussa oli kyse siitä, että oikeudenkäynnissä oli loukattu henkilön oikeutta vaieta sellaisista seikoista, jotka voivat toimia näyttönä häntä vastaan vireillä olevassa rikosjutussa. Kenenkään ei tarvitse itse todistaa itseään vastaan rikosasiassa. KKO:n päätöksen mukaan Uotin osalta näin oli kuitenkin menetelty"
-----------------------------


Oikeusministeri Johannes Koskinen korosti HS:ssa 29.9.2001: "Yhdenmukaisuus tärkeää huumesakoissakin" - otsikolla. "Syyttäjien on huolehdittava kansalaisten yhdenmukaisesta kohtelusta". Onko niin että muilla ns. RL:n tulkinnoilla yhdenvertaisuus ja yhdenmukaisuus on sopivaa unohtaa ja järjestää ns. näytösoikeudenkäyntejä? Samassa jutussa Koskinen painotti: "Syyttäjien ratkaisujen on oltava yhtä ennustettavia kuin tuomioistuinten". Näinhän ei ole kohdallani käynyt vaan on ammuttu reippaasti yli ja suhteettomasti liioitellen alkaen satuhahmo Muhammedin ja muslimien uskonrauhasyytteestä ja tuomiosta alkaen.



Seppo Lehto valittaa EIT:hen ja vaatii KO:ssa tuomioiden purkua 8.6.2010 mennessa

Edellytykset tuomionpurulle:
--------------------------------------------------

Tuomionpurku 2 vuotta 4 kk vankeustuomiossa Seppo Lehdolle


Lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset ovat erilaiset riita- ja rikosasioissa. Tuomionpurku on mahdollista ainoastaan silloin, kun hakijan käytettävissä ei ole yksinkertaisempaa oikeussuojakeinoa.

Tuomionpurun edellytykset ovat tiukat. Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen on mahdollista muun muassa jos oikeuden jäsen, syyttäjä tai asianosainen on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen, samoin: "Kaksi varmmaa syytä tuomion purkuun on tuomarivirhe / käsittely tai perätön lausuma, joiden mukaan tuomio ei ole lainvoimainen". Mielestäni edellämainituilla perusteilla tuomionpurkuni on perusteltavissa. Kaksi varmmaa syytä tuomion purkuun on tuomarivirhe / käsittely tai perätön lausuma, joiden mukaan tuomio ei ole lainvoimainen.

Muita mahdollisia purkusyitä vois olla jääviyskysymykset ja uusi tuomioon vaikuttava esille tullut seikka joka ei ole jostain syystä ollut oikeuden tiedossa päätöstä annettaessa

Muita mahdollisia purkusyitä vois olla jääviyskysymykset ja uusi tuomioon vaikuttava esille tullut seikka joka ei ole jostain syystä ollut oikeuden tiedossa päätöstä annettaessa

Ohessa näyttöäni tuomionpurkuasiassa:

http://rikosilmoitus-krp.blogspot.com/ sekä 18.5.2009 Tampereen poliisi Vesa Kiialalle tekemäni rikosilmoitukset koskien Sylvain Aristide Kipreä josta on rakennettu puolueellisesti viaton uhri vaikka on erittäin tehokkaasti toiminut aktiivisena mm. laittomien uhkailujen, päällekarkailujen, sekä väärien ilmiantojen ja perättömien lausumien viljelijänä esitutkinnoista alkaen.

Asiasta annoin myös syyttäjä Lassi Saarenmaan lausuman kukanpäivä 2005 jäljiltä, jolloin s.kipre oli tehnyt perättömän ja väärän ilmiannon Tampereen poliisille saadakseen minulle tuomion pahoinpitely-yrityksestä ymv:sta ja ihmettelin miksi ei syytetty, vaikka todisteet puhuvat puolestaan, että olin vain perheeni kanssa menossa Kukanpäivän Oskarikuoron esiintymiseen Tampereen yliopiston juhlasalissa?

Väärät ja perättömät ilmiannot jatkuivat kun kelvoton lakimieheni Harri Vuorinen vaatimalla vaati etten tule toisena hovioikeuden istuntopäivänä paikalle tai hän jättää homman kesken. En tiedä onko tämä tätä suomalaista oikeutta että Käräjäoikeus määrää sellaisen lakimiehen joka estää todistajien ja asianomistajien ristikuulustelun ja saa jäädä toisen käden tietojen varaan.

Onneksi sain hovioikeusta tietoa, niin että käynnistin välittömästi Turun hovioikeuteen vastatoimet ilmoittaen että olen asiasta samassa yhteydessä jättänyt Tampereen poliisille rikostutkintapyynnön S. Kipren väärien ilmiantojen edelleen jatkuessa "aseella uhkaamisesta 2003 keskustorin vaalikopilla". - Jollei tämä asia ole tuomioon rikollisesti vaikuttamista niin mikä sitten?

Lakimieheni Harri Vuorisen muisti kärsii ns. väärästä nesteestä, eikä ollut sitä pontevasti kuulemma heti torjunut. Hän oli siitä vihainen että olin ko. vastalauseeni ja rikosilmoitukseni sähköpostilla Turun hovioikeuden jäsenille ja poliisille lähettänyt. En saanut seikkaperäistä raporttia muuta kuin välikäsien kautta mm. Jiri Keroselta. Turun hovioikeuden nauhoja vaadin puhtaaksi kirjoitettavaksi Tampereen poliisille tekemäni henkilökohtaisen käynnin yhteydessä kun kuulemma silloinen tutkinnajohtaja Anssi Köykkä oli vaatinut ettei pelkkä sähköposti riitä. Menin vaan miten asia on edennyt on mysteeri, sillä jätin kaiken tarvittavan poliisi Vesa Kiialalle asian eteenpäin saattamiseksi.
Asia kuulemma siirtyi poliisi Pasi Niemiselle tutkinnanjohtajan tultua esteelliseksi, joten asian olisi luullut olevan jo syyteharkinnassa S. Kipreä koskien?

Oikeudenkäynti puolueellisin näkökannoin ja tulkinnoin samojen tuomarien ollessa tuomitsemassa ilman syyttömyysolettamaa, mikä on peruslähtökohta?

Turun hovioikeuden ainakin 2 jäsentä oli mielestäni esteellisiä toimimaan 2 vuotta 4 kk asiassa tuomareina toukokuulla 2009, kerta olivat toimineet ennakkoasenteellisen rikollisesti jo aiemmassa mainitussa 10.8.2005 Sylvain Kipren suojeluasiassa Turun hovioikeudessa päästäen väkivallalla uhkailleen kuin sian karsinasta sananlaskujen mukaisesti. Ko. Turun hovioikeuden ennakkoasenteelliset tuomarit olivat kiistatta hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori ja hovioikeudenneuvos Sinikka Linnavuori. Asia on tutkittavana puolueellisena oikeudenkäyntinä Euroopan ihmisoikeuskomissiossa. On se kumma kun ei edes eläkkeellä olevan Supon leivissä olleen poliisimiehen todistus painanut mitään päällekarkauksesta ja tappouhkailuista? Tosi hyviin toimii tämä oikeusturva silvotussa tynkä-Suomessa?

Asiaa koskeva dokumentti mikä EIT:ssä tutkinnassa on: Antopäivä 12.2.2009 Tuomio Nro: 265 Diaarinumero R 08/465 Alkuperäinen oikeusmurha Tampereen käräjäoikeudessa 3.12.2007 nro 5841, jolloin jo syyllistyttiin puolueelliseen oikeudenkäyntiin kun käräjätuomari Arto Lintunen hylkäsi puolueettomat todistajat puolueisiin kuuluvien erittäin puolueellisten lautamiesten avulla.

Onko tämä mielestänne oikeusvaltio vain oikeusvaltion irvikuva?




Lähde: http://www.oikeudenkäynti.fi/tietoa/kasitteita/Tuomionpurku

-----------------------
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5581000

Kaksi varmmaa syytä tuomion purkuun on tuomarivirhe / käsittely tai perätön lausuma, joiden mukaan tuomio ei ole lainvoimainen.

Muita mahdollisia purkusyitä vois olla jääviyskysymykset ja uusi tuomioon vaikuttava esille tullut seikka joka ei ole jostain syystä ollut oikeuden tiedossa päätöstä annettaessa

Tässä pykälät tuomiovirhekantelusta ja tuomionpurusta (oikeudenkäymiskaari 31 luku):


31 LUKU (20.2.1960/109)
Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu
1 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:

1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;

2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;

3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai

4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.

Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen lopulliseksi jääneen ratkaisun antamisesta. (26.8.2005/666)

3 § (20.2.1960/109)
Kantelukirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Kirjelmään on liitettävä tuomio, josta kannellaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin viitataan.

4 § (20.2.1960/109)
Jollei kantelukirjelmään ole liitetty tuomiota, josta kannellaan, taikka jos kirjelmä on niin puutteellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkaista, kantelijaa on kehotettava korjaamaan puute määräajassa uhalla, että jos hän sen laiminlyö, kantelu jätetään tutkimatta. Kehotus saadaan lähettää postitse kantelijan ilmoittamalla osoitteella. (2.2.1979/104)

Jollei kantelua jätetä tutkimatta tai selvästi perusteettomana hylätä, sen johdosta on vastapuolelta tai muulta, jonka oikeutta kantelu koskee, vaadittava kirjallinen vastaus, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Tarvittaessa on vaadittava myös asianomaisen tuomarin lausunto tai selitys.

Milloin syytä on, voidaan ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota toistaiseksi ole pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

5 § (2.2.1979/104)
Jos havaitaan tarvittavan lisäselvitystä ennen kuin asia voidaan ratkaista, tuomioistuimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisen selvityksen hankkimiseksi. Suullisen käsittelyn toimittamisesta kantelua koskevissa asioissa on voimassa, mitä suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa on muutoin säädetty.

6 § (20.2.1960/109)
Jos havaitaan, että tuomiovirhe on tapahtunut, poistettakoon tuomio kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin ja juttu osoitettakoon, jos se on käsiteltävä uudestaan, siihen oikeuteen, missä tuomiovirhe on tapahtunut. Tällöin on myös määrättävä, minkä ajan kuluessa ja millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi.

Lainvoiman saaneen «tuomion» purkaminen
7 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

8 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

8 a § (16.5.2003/360)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai

3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.

9 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai

2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä. (19.7.1974/622)

Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka «tuomion» on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

9 a § (8.8.1997/755)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos siinä rangaistusta määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä säädetyin tavoin otettu huomioon toinen rangaistus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittemmin poistettu taikka sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut.

9 b § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa myös, jos henkilöä on pyydetty luovutettavaksi Suomeen suorittamaan rikoslain 7 luvun nojalla tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta, eikä luovuttaminen ole mahdollista kaikista yhteiseen vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista, tai luovuttamiseen ei jonkin rikoksen osalta suostuta. Tällöin korkeimman oikeuden on määrättävä rangaistus erikseen niistä rikoksista, joiden osalta luovuttaminen on mahdollista tai luovuttamiseen suostutaan, sekä muista rikoksista. Näin määrättävät rangaistukset eivät yhteensä saa olla ankarammat kuin alkuperäinen yhteinen vankeusrangaistus.

9 c § (30.12.2003/1290)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan vahingoksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että menettämisseuraamusta ei ole tuomittu tai että se on tuomittu olennaisesti lievempänä kuin se olisi tullut tuomita; tai

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen tai menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen olennaisesti ankarampana.

Tuomiota ei pureta 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä tuomioistuimessa, joka on «tuomion» antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

10 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)

Riita-asiassa annetun «tuomion» purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

11 § (20.2.1960/109)
Jos jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta. Tällöin voidaan rikosasiassa annettu tuomio 9 §: n säännösten estämättä purkaa ja myös välittömästi oikaista syytetyn vahingoksikin, milloin erehdys on johtunut hänen syystään.

12 § (20.2.1960/109)
«Tuomion» purkamista haetaan korkeimmalta oikeudelta, jollei 14 a §:stä muuta johdu. (26.8.2005/666)

Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan.

Jos hakemus nojautuu 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on hakijan ilmoitettava, minkä vuoksi kysymyksessä olevaan seikkaan tai todisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä.

13 § (20.2.1960/109)
Hakemuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.

14 § (20.2.1960/109)
Jos «tuomion» purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja jutun uusi käsittely havaitaan tarpeelliseksi, määrätköön korkein oikeus, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa sekä millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmalla oikeudella on kuitenkin valta välittömästi oikaista tuomiota, milloin asia havaitaan selväksi eikä hakemus koske rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista syytetyn vahingoksi.

Jos juttu on asianosaisen toimenpiteestä otettava uudelleen käsiteltäväksi ja tämä laiminlyö, mitä hänelle on siinä suhteessa määrätty, tahi jää saapumatta siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa jutun ensimmäinen käsittely on määrätty tapahtuvaksi, raukeaa «purku».

14 a § (26.8.2005/666)
Siitä poiketen, mitä 12 §:ssä säädetään, «tuomion» purkamista haetaan siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa:

1) rikosasiassa annetun «tuomion» purkamista tai oikaisemista siksi, että henkilöä on käsitelty toisena tai väärällä nimellä;

2) poissaolon johdosta määrätyn seuraamuksen poistamista laillisen esteen vuoksi; taikka

3) «tuomion» purkamista tai oikaisemista 9 a §:n nojalla.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus hyväksytään, tuomioistuin voi samalla oikaista tuomiota.

Sen lisäksi, mitä 3–5 §:ssä säädetään, hakemuksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.

15 § (16.5.2003/360)
Jos rikosjutussa on tehty vahingonkorvaus- tai muu yksityisoikeudellinen vaatimus, on jutussa annetun «tuomion» purkamista koskevassa asiassa tältä osalta sovellettava riitajutussa annetun «tuomion» purkamista koskevia säännöksiä. Jos tuomio puretaan rangaistusvaatimusta tai menettämisvaatimusta koskevalta osalta, voidaan tuomio edellä sanotun estämättä samalla purkaa myös yksityisoikeudellista vaatimusta koskevalta osalta.

16 § (20.2.1960/109)
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.

------



-----

http://tuomionpurku.blogspot.com/

------------------------------------------